Kun rokotteita kehitetään, on turvallisuus keskeisen tärkeä tekijä. ”Vaikka koronarokote kehitettiin tavallista nopeammin, mitään tutkimusvaihetta ei ole ohitettu”, sanoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Koronarokotteen tavallista nopeampaa kehittämistä edesauttoivat uudet rokoteteknologiat ja se, että liikkeelle ei lähdetty tyhjästä. Vaikka koronavirus on uusi, sitä 2000-luvun alkupuolella edeltäneen SARS-viruksen tutkimuksesta saatiin hyvin hyödynnettävää tietoa.
”Rokotteen kehittämiseen on valjastettu parhaat voimat – maailman huippulaboratoriot ja isoimmat rokotefirmat”, Rämet sanoo.
Meillä Suomessa käytössä oleva Pfizer-Biontechin ja käyttöön tuleva Modernan rokote ovat molemmat RNA-rokotteita, joiden Rämet sanoo toimivan erittäin hyvin.
”Rokotteessa ei laiteta elimistöön koronavirusta eikä edes sen osia, vaan elimistön soluille laitetaan RNA-muodossa ohje alkaa tuottaa koronaviruksen piikkiproteiinia. Ne matkivat sitä, mitä tapahtuu virusinfektiossa, mutta siinä mielessä turvallisemmin, että sieltä ei tule kuin tätä tiettyä osaa koronaviruksesta. Puolustusvaste on mahdollisimman tarkkaan rajattu tiettyä osaa vastaan, jolloin haittavaikutusten riski on mahdollisimman pieni.”
”Puolustusjärjestelmän hienous on, että jos törmätään samaan taudinaiheuttajaan toisen kerran, niin vaste on parempi, nopeampi ja tehokkaampi. Rokotteella pyritään saamaan aikaan sama asia taudinaiheuttajaa kohtaan ilman, että tautia täytyy sairastaa”, Mika Rämet selittää.
Toimittaja: Pia Sivunen
Kuva: Pixabay.com
Mika Rämet oli vieraana Radio Moreenin Kuuntele tutkijaa -ohjelmassa 13.1.2021.
Podcast: Play in new window | Download
Subscribe: RSS
