Tarinoiden käyttöä mediassa tutkinut projekti oli tekijöilleen ainutlaatuinen kokemus. Se sai myös yleisön osallistumaan kertomuskritiikkiin sosiaalisessa mediassa. Vuoden 2020 lopussa päättyneen tutkimusprojektin jatkosta kysellään edelleen.

Kertomuksen vaarat -projektin lähtökohtana oli analysoida mediassa olevia kertomustyyppejä ja tehdä siitä tutkimusta. Tampereen yliopiston kertomuksentutkijoista koostuneen työryhmän puoliksi vitsillä perustama Facebook-sivu johti siihen, että yleisö alkoi ilmiantaa kertomusten käyttöä tutkijoille.

Projekti poiki tekijöilleen lopulta lukuisia mediaesiintymisiä sekä tiedeviestinnän koulutustilaisuuksia. Projektista syntynyt julkaisu oli myös Vuoden tiedekirjapalkintoehdokkaana.

Väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen työskenteli projektissa tutkimusavustajana. Projekti oli Hämäläiselle todellinen kerran elämässä tilaisuus, vaikkakin työmäärältään hyvin runsas.

”Tämä oli projekti, joka lähti käsistä. En usko, että mikään tutkimusprojekti Suomessa on saanut näin paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa, tai kommentteja ja keskustelua aikaan.”

Kertomuksen vaaroista on tullut käsite. Projektille ilmiannetaan edelleen aineistoa käsiteltäväksi muun muassa sosiaalisen median kautta. Vaikka tilausta kertomuskritiikille olisi, projektille ei ole luvassa jatkoa.

“Kertomus on aina jonkinlainen yksinkertaistus”

Kertomukset ja tarinallistuminen ovat hiipineet osaksi arkipäivää. Kokemukset ja tunteisiin vetoaminen ovat vanhoja retorisia tehokeinoja, joita käytetään vaikuttamisen ja viihdyttämisen välineinä. Tarinasta tulee ongelma silloin, kun se nousee pääosaan faktojen kustannuksella tai sitä käytetään liikaa.

“Tarinallistaminen muuttuu helposti banaaliksi, jolloin se menettää voimansa. Sen jälkeen, kun jokainen asia on tarina ja jokaisen uutisen kylkeen etsitään joku tarinallinen otsikko, huomataan ettei sen muoto enää puhuttele,” täsmentää Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan tarinallistamiselle löytyisi myös vaihtoehtoja.

”Kertomus on vain yksi tapa tuoda jotain ihmisen kokoiseksi, mutta ei suinkaan ainut tapa. On asioita, joista voisi pyrkiä näyttämään sen epävarmuuden ja epämääräisyyden, eikä niinkään pelkkää selviytymistarinaa.”

Koneen säätiön rahoituksella työskennelleeseen Tampereen yliopiston kertomuksentutkijoista koostuneeseen työryhmään kuuluivat Hämäläisen lisäksi projektia johtanut yliopistonlehtori, dosentti Maria Mäkelä sekä tutkijat Laura Karttunen, Juha Raipola, Samuli Björninen, Tytti Rantanen ja Matias Nurminen

Väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen vieraili Radio Moreenin Kuuntele tutkijaa -ohjelmassa 20.4.2021.

Toimittaja: Hanne Vuorela
Kuva: Pixabay.com