Valtaosa tamperelaisista voi hyvin ja viihtyy asuinalueellaan. Kun tamperelainen menee mielipaikkaansa, se yleensä löytyy vesistön äärellä olevalta viher- tai virkistysalueelta. Toisaalta joka viides tamperelainen käyttää liikaa alkoholia, ja 17 prosenttia asukkaista tuntee yksinäisyyttä. Muun muassa tällaisia asioita selvisi hyvinvointikyselyssä, johon vastasi noin 4 500 tamperelaista.
Tamperelaisten hyvinvointi -kyselyllä kaupunki halusi kerätä kokemustietoa kaupunkilaisten hyvinvoinnista; selvittää, miten tamperelaiset oikeasti voivat. Yleensä hyvinvointia tarkastellaan tilastollisesti erilaisin sosioekonomisin muuttujin kuten esimerkiksi tulotason, työllisyyden tai koulutustason kautta. Nyt saatu kokemustieto ja tilastotieto täydentävät toisiaan.
Tamperelaisilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka onnelliseksi he kokevat itsensä, miten hyväksi he kokevat terveydentilansa, paljonko he liikkuvat viikoittain ja tupakoivatko he. Elintapoihin liittyvien asioiden lisäksi kysyttiin esimerkiksi sitä, ovatko kaupunkilaiset joutuneet uhkailun tai väkivallan kohteiksi sekä mitä mieltä he ovat asuinalueensa viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointi siis ymmärrettiin kyselyssä laajasti niin, että se kattaa erilaisia elämän osa-alueita ja fyysiseen ympäristöön liittyviä asioita.
Toisaalta elämänlaatua ja terveyttä, toisaalta lisääntyvää yksinäisyyttä
Hyvinvointikyselyn vastaukset kertovat, että valtaosa kaupunkilaisista voi hyvin. Suuri osa koki elämänlaatunsa ja terveydentilansa hyviksi, ja oma asuinalue koettiin vastauksissa pääasiassa turvalliseksi ja viihtyisäksi.
”Toisaalta ehkä vähän yllättävääkin oli se, että alle puolet koki itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, ja joka kymmenes oli psyykkisesti merkittävästi kuormittunut. Joka viides käytti liikaa alkoholia, ja 17 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein”, kertoo analyytikko Katri Heininen Tampereen kaupungin strategia- ja kehittämisyksiköstä.
Harrastamisella näyttää olevan positiivinen yhteys hyvinvointiin. ”Ne, jotka harrastivat jotakin, kokivat useammin elämänlaatunsa ja terveytensä paremmaksi kuin ne, joille harrastaminen ei ollut niin tärkeää. Samoin asuminen toisen aikuisen kanssa näytti usein lisäävän hyvinvointia”, Heininen sanoo.
Yksin asuvien hyvinvointi oli monilla mittareilla mitattuna keskimääräistä heikompaa. He tunsivat eniten yksinäisyyttä, ja vain joka kolmas heistä tunsi itsensä suurimman osan aikaa onnelliseksi. Heininen huomauttaa, että koronatilanne saattoi vaikuttaa tuloksiin varsinkin yksin asuvien osalta.
Vastauksia saatiin hyvin ympäri kaupunkia. Eniten niitä tuli Hervannan, Kaukajärven, Kalevan ja Vuoreksen kaupunginosista – todennäköisesti siksi, että näillä alueilla on paljon asukkaita. ”Tampereen asuinalueet ovat hyvin erikokoisia. Esimerkiksi Hervannassa on asukkaita noin 25 000 ja Raholassa alle 4 000”, Katri Heininen vertaa.
Hän pitää merkittävänä löydöstä, jonka mukaan vain joka kolmas vastaaja koki, että oman asuinalueen kehittämiseen voi vaikuttaa.
Kaupungillakin on keinoja yksinäisyyden vähentämiseen
Vastaavaa kokemustietoa on aiemmin saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksesta. Nyt päätettiin tehdä kaupungin oma kysely, ja näin tehtäneen jatkossakin parin vuoden välein. Vaikka kyselyissä on samoja kysymyksiä, tulokset eri vuosilta eivät ole aivan vertailukelpoisia. Viimeksi tietoa kerättiin vuonna 2017, jolloin aikuisista 10 prosenttia tunsi itsensä yksinäiseksi, kun luku nyt siis oli 17 prosenttia.
Katri Heininen kertoo, että kaupungin sisällä on välitetty tietoa kyselyn tuloksista, ja ratkaisukeskeisessä työpajassa on pohdittu, mitä epäkohdille voisi tehdä. Yksinäisyyden kokemisen vähentämiseksi kaupunki voi tarjota erilaisia sosiaalisia tilaisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia, kuten vaikka kaveriseuraa kävelylenkille tai mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin.
”Voimme myös tiedottaa enemmän erilaisista matalan kynnyksen tapahtumista, joita kaupungin lisäksi järjestävät monet muutkin tahot”, Heininen sanoo. ”Ja asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä voimme toteuttaa vaikka korttelipihoja ja yhteiskäyttötiloja, joiden tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä asuinalueella.”
Tamperelainen tahtoo vesien äärelle ja torille
Hyvinvointikyselyssä oli myös mahdollisuus merkitä kartalle itselle mieluisia paikkoja sekä epäviihtyisiä paikkoja, joihin kaupungin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Vastaajat tekivät yli 21 000 karttamerkintää.
”Karttamerkintöjä saatiin kaikilta kaupungin asuinalueilta niin, että asukkaiden kokemusten pohjalta pystytään tunnistamaan eri alueiden hyviä ja huonoja puolia”, kertoo analyytikko Pekka Veiste Tampereen kaupungin strategia- ja kehittämisyksiköstä.
Karttamerkintöjä pystyi tekemään useassa kategoriassa. Eniten merkintöjä saatiin turvallinen ja viihtyisä paikka -kategoriaan, toiseksi eniten tärkeisiin viher- tai virkistysalueisiin. Tällaiset positiiviset merkinnät olivat enemmistönä.
”Kaupunkilaisten suosikkipaikkoja ovat vesistöjen lähellä olevat viher- ja virkistysalueet, joita Tampereella onkin paljon ympäri kaupunkia”, Pekka Veiste toteaa ja nostaa muutamia esimerkkejä karttamerkinnöistä.
”Pyynikin alue, Eteläpuisto, Näsinpuisto, uutena alueena Ranta-Tampellan raitti. Hatanpään arboretum on monelle tärkeä, ja Koskipuisto ja Sorsapuisto ovat kaupunkilaisten suosiossa. Keskustan ulkopuolella Hervannassa Ahvenisjärven ja Suolijärven ympäristöt ovat suosittuja, samoin Isolampi ja Riihiniemen uimaranta Kaukajärvellä. Lännessä Tesomajärvi, Tohloppi, Reuharinniemi ja Suomensaari ovat tärkeitä virkistäytymiselle. Myös Peltolammin uimarannalla ja Härmälänsaaressa on paljon merkintöjä. Jokaisella alueella tuntuu olevan se oma suosikkipaikkansa, joka on yleensä puisto tai viheralue.”
Myös Kaupin laajalla metsäalueella oli paljon merkintöjä. ”Kauppi on varmasti hyvin tärkeä alue kaupunkilaisten hyvinvoinnille, myös omalleni. Siellä tulee pyörittyä kesät talvet”, Pekka Veiste sanoo.
Puistoalueet saivat merkintöjä myös kategoriassa tärkeä kohtaamispaikka. Tällaisia ovat myös torialueet ja kauppakeskukset. ”On ollut mielenkiintoista katsoa näitä suhteutettuna siihen, minkä ikäisiä vastaajat ovat olleet. Nuoremmille aikuisille kauppakeskukset ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, kun taas vanhemmalle väestölle sellaisia ovat torialueet, esimerkiksi Tammelantori”, Veiste kertoo.
Liikenne ja häiriökäyttäytyminen aiheuttavat turvattomuutta
Paikat, joissa liikenne tai liikennejärjestelyt aiheuttavat turvattomuutta tai haittaa, saivat kolmanneksi eniten karttamerkintöjä. ”Monella asuinalueella liikenne on kyselyn perusteella suurin turvattomuuden lähde. Monet merkinnät liittyivät ajonopeuksiin sekä autojen ja läpiajoliikenteen määrään”, Pekka Veiste kertoo.
Turvattomuutta tai haittaa aiheuttavaa liikennettä tai liikennejärjestelyjä ei ole keskittynyt erityisesti mihinkään tiettyyn paikkaan, vaan merkintöjä on aika tasaisesti ympäri kaupunkia. Toki tärkeillä tieosuuksilla on paljon merkintöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi Viinikan liikenneympyrä ja Hervannassa Insinöörinkatu.
Kategoriat turvaton paikka, viihtyisyyttä haittaava paikka ja liikenne tai liikennejärjestelyt aiheuttavat turvattomuutta tai haittaa keräsivät ympäri kaupunkia noin 3 600 merkintää.
Turvaton paikka- ja viihtyisyyttä haittaava paikka -merkinnät keskittyivät aika lailla samoille alueille. Tietynlaiset ihmisten liikkumisen solmukohdat Keskustorin ympäristö, Tullin alue ja Hervannan Duon ympäristö erottuvat aineistosta. Turvattomuutta näissä paikoissa aiheuttavat erityisesti häiritsevästi käyttäytyvät ihmiset. Monissa vastauksissa mainitaan myös päihteiden käyttö näissä paikoissa.
Karttamerkintöjen tiedoista Pekka Veiste kertoo olevan paljon hyötyä. ”Teemme analyysejä ja tarjoamme tietoja kaupungin asiantuntijoille ja suunnittelijoille. Tässä on paljon potentiaalia esimerkiksi asuinalueiden kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Myös liikennesuunnittelu on konkreettinen sovelluskohde näille tiedoille. Käynnistymässä olevaan strategiatyöhönkin tämä kysely tarjoaa hyvää aineistoa.”
Myös analyytikko Katri Heininen sanoo, että kun kuntalaisilta on saatu arvokasta tietoa, sitä myös hyödynnetään ja pyritään saamaan aikaan ratkaisuja. Kunhan tuloksia saadaan käytyä läpi kaupungin eri yksiköissä, toimenpiteistä tiedotetaan myös kuntalaisille.
Toimittaja, kuvat: Pia Sivunen
