Lisääntynyt itsenäinen tieto- ja asiantuntijatyö tarjoaa monille valtaa ja vapautta oman työn suorittamiseen. Sen varjopuolena puhutaan toimihenkilöiden työn kuormittavuuden lisääntymisestä.

Tuore tutkimustieto osoittaa, että ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä on korkeampi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin suorittavaa työtä tekevillä. Työterveyspsykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Tino Karolaakso tutki työkyvyttömyyseläkeläisiä, jotka olivat eläköityneet mielenterveyshäiriödiagnoosilla. 

”Aiemmissa tutkimuksissa oli havaittu, että matalampi tulotaso ja koulutus ennustavat mielenterveysongelmista tai masennuksesta johtuvaa kohonnutta eläköitymisriskiä”, Karolaakso kertoo.

Tutkimus kuitenkin osoitti, että kun koulutustaso, tulotaso ja perhetyyppi otetaan huomioon, ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä oli korkeampi riski joutua varhaiseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä, kuin suorittavaa työtä tekevillä.

Muuttuva työelämä uuvuttaa tekijät

Työterveyspsykologina työskentelevä Karolaakso kertoo, että tietotyöläisten ja asiantuntijoiden työelämä on läpikäynyt suuria muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Ennen töiden jättäminen työpaikalle on voinut olla helpompaa vapaa-ajan alkaessa, nyt työasiat seuraavat toimihenkilöä yhä useammin myös vapaille. 

”Yhteiskunnan vauhti on kiihtynyt, työntekijät kokevat enemmän painetta olla koko ajan saatavilla.”

Karolaakson mukaan on selvästi nähtävillä, että asiantuntijatyössä työkuormitus on lisääntynyt monella tavalla.

”Tieto- ja asiantuntijatyössä vaaditaan henkisesti paljon. Työtä on määrällisesti runsaasti, muistettavien asioiden määrä on suuri. Kiirettä ja multitaskausta esiintyy työpaikoilla koko ajan, mikä kuormittaa aivoja. Tauot saattavat jäädä pitämättä. Pidemmän päälle, jos tilanteeseen ei näy loppua, ihminen menettää hallinnan tunteen omaan työhön ja se kuormittaa mielenterveyttä merkittävästi.”

Ongelmat nähtävissä jo opiskelijoilla

Korkea riski työ- ja opiskelukyvyn menettämiseen mielenterveysongelmien vuoksi näkyy erityisesti opiskelustatuksella olevilla. Karolaakson tutkimuksen mukaan riskiryhmässä ovat opiskelijat, joilla opintojen eteneminen ja valmistuminen viivästyvät. Toisaalta opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat usein moniulotteinen vyyhti, johon sisältyy opinto-ongelmien lisäksi myös elämänvaiheeseen liittyvät haasteet, kuten itsenäisen elämän aloittaminen ja parisuhdeasiat.

”Olisi hyvä pohtia sitäkin, tuetaanko opiskelijoiden mielenterveyttä tarpeeksi, esimerkiksi puuttumalla asioihin, kun huomataan ettei ihan kaikki ole kohdallaan. Käsittääkseni mietinnässä on ollut, voitaisiinko tällainen tarkistuskohta rakentaa esimerkiksi opintorekisterijärjestelmän yhteyteen.” 

Karolaakso ehdottaa opiskelijoiden jaksamisen seuraamista kandityön tai gradututkielman viivästyessä tai jo siinä vaiheessa kun opiskelija hakee lisäkuukausia opintotukeen.

Tietotyöläisen olisi opittava sanomaan ei

Työssä jaksamisen ongelmat on syytä tuoda näkyviin, eli ottaa avoimesti puheeksi työpaikalla. Toisaalta itseohjautuva asiantuntijatyö tarkoittaa myös oman vastuun ottamista omista rajoista. Karolaakson mukaan yhteinen keskustelu työnteon säännöistä nyky-yhteiskunnassa olisi tarpeen.

”Työelämää pitäisi osata ajatella pitkäjänteisesti. Se ei ole mikään sadan metrin spurtti, jossa pitää juosta tukka putkella kellon ympäri. Yksi tärkeimmistä etenkin toimihenkilötyössä korostuvista työelämätaidoista on työn rajaamisen taito. Se, että osaa sanoa ei ja tunnistaa omat jaksamisensa rajat, on tavallaan jokaisen oikeus, mutta myös vastuun ottamista itsestä.”

Jaksamiseen saa apua

Mielenterveyden ongelmiin pystytään tarttumaan työterveyshuollossa. Joissain yrityksissä on jo avoimesti tarjolla lyhytterapiaa työntekijöille. Avainasemassa on työyhteisö, eli työkaverit ja lähin päällikkö, jotka saattavat ensimmäisenä kiinnittää huomiota jaksamisen ongelmiin. Karolaakso ehdottaa ensiavuksi inhimillistä lähestymistä.

”Työkaverille voi mennä juttelemaan. Sitä kautta voi myös rohkaistua juttelemaan asiasta päällikön kanssa ja lähteä hakemaan apua työterveydestä. Työpaikallakin ollaan ihmisiä – ollaan ihmisiä toisillemme.”

Toimittaja: Hanne Vuorela