Terveydenhoitajan työ on kirjaimellisesti terveyden hoitamista. Ennaltaehkäisevä terveystyö on mukana ihmisen elämän kaikissa vaiheissa, kohdusta hautaan. 

Suomalainen terveydenhoitaja on alkujaan kansallisen terveystyön tarpeisiin kehitetty ammatti, joka on saanut tunnustusta Maailman terveysjärjestöltä ainutlaatuisena sosiaalisena innovaationa.

Järjestelmällinen terveydenhoitajakoulutus alkoi Suomessa 1920-luvulla. Sata vuotta sitten terveydenhoidon ammattilaiset, terveyssisaret, työskentelivät täysin nykypäivästä poikkeavissa oloissa. Köyhässä, sodasta toipuvassa maassa lasten aliravitsemusta ja lapsikuolleisuutta oli paljon.

”Lapsiperheissä oli infektiosairauksia ja hygieniaan liittyviä haasteita. Rokotuksilla ja terveyskasvatuksella haluttiin vaikuttaa siihen, että perheet osaisivat suojata itsensä erilaisilta tartunnoilta”, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun terveydenhoitotyön ja hoitotyön lehtori Anne Silvan.

Työn tarkoituksena oli terveyden edistäminen ja olojen parantaminen sairauksien ehkäisemiseksi. Kansanterveystyö alkoi tuottaa nopeasti tulosta. Jo 1930-luvulla oli havaittavissa, että terveyssisaret ja lastenneuvolatoiminta olivat kohentaneet merkittävästi väestön terveyttä.

”Varsinkin 1940-luvulta lähtien neuvolajärjestelmän ja neuvolatyön kehittäminen vaikutti siihen, että lapsikuolleisuus väheni Suomessa nopeasti”, kertoo Silvan.

Ajat muuttuvat, ihminen pysyy

Sadassa vuodessa terveydenhoitajan työn ydin, ihmisten kohtaaminen, on säilynyt samana. Terveydenhoitaja tapaa työssään eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä, joiden hyvinvointiin työssä pääsee vaikuttamaan laajasti.

”Selkeintä näyttöä on työn vaikuttavuudesta äitien ja lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Suomessa nämä asiat ovat poikkeuksellisen hyvin”, kehuu Silvan.

Ammatin nauttima yhteiskunnallinen arvostus on kuitenkin ristiriitaista. Terveydenhoitajien työn merkitys tunnustetaan laajasti, mutta se ei näy terveydenhoitoalan palkkauksessa tai työhön annettavissa resursseissa. 

”Terveyden edistämistyö ei saa riittävästi arvostusta, koska edelleen vähän liian paljon panostetaan sairauksien hoitamiseen, ei niiden ennaltaehkäisyyn. Toivoisin, että työtä arvostettaisiin laaja-alaisemmin ja sitä, että meillä on olemassa kokonainen ammattiryhmä, jotka ovat osaajia terveyden edistämisessä.”

Terveydenhoitajaliitto juhli tänä vuonna kansallista terveydenhoitajan päivää 18. syyskuuta. Merkkipäivästä on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne, jolla kiinnitetään huomiota alan arvostukseen. Tyynenpäivää on aikaisemmin juhlistettu terveydenhoitajaliiton yhdistyksissä jo vuosikymmeniä ensimmäisen terveydenhuoltoneuvoksen Tyyne Luoman kunniaksi.

Toimittaja: Hanne Vuorela

Lähteenä käytetty Laura Puron historiikkiteosta Painonne arvosta kultaa, 2017