Yliopisto-opettaja Auli Kulkki-Nieminen ei ole huolissaan kielen muuttumisesta. Hän on kuitenkin huomannut, että uusilla opiskelijoilla on vaikeuksia hallita suomen kielen perusrakenteita.

Kielen asiantuntijat seuraavat tiiviisti, mitä suomen kielessä tapahtuu. Suomen kieltä Tampereen yliopistossa opettava Auli Kulkki-Nieminen pitää kielen muuttumista sen kehittymisenä. Kielen rappeutuminen tarkoittaisi, että kielellä olisi suuri uhka kuolla. 

Tällä hetkellä erityisesti englannin vaikutus näkyy suomen puhekielessä. Englanti on käytössä myös monien yritysten työkielenä. Kulkki-Nieminen näkee tässä haasteen.

“Jotta kieli säilyy elävänä, sitä tulee käyttää kaikilla aloilla. Ei saa käydä niin, että vaikkapa tieteen kieleksi tulisi vain englanti”.

Eräs pieni viimeaikainen muutos suomen kielessä on ‘alkaa tekemään’ -muodon salliminen. Aiemmin vain ‘alkaa tehdä’ oli sallittu muoto, mutta nyt molemmat ovat oikein. Kulkki-Nieminen kertoo, että rinnakkaisten muotojen salliminen ei ole kaikkien mieleen.

“Tavalliset kielenkäyttäjät toivovat tiukkoja sääntöjä. Muutokset hämärtävät käsitystä siitä, mikä on virheellistä suomen kieltä.”

Kulkki-Nieminen arvioi, että tulevaisuudessa kielen järjestelmä saattaa muuttua esimerkiksi siten, että omistusliite jäisi pois joistakin vakiintuneista ilmaisuista. Jossain vaiheessa voisi siis olla yhtä oikein sanoa ‘hänen mielestä’ kuin ‘hänen mielestään’.

Pää- ja sivulauseita ei tunnisteta

Auli Kulkki-Nieminen opettaa suomen kieltä journalistiikan ja viestinnän opiskelijoille. Hän kertoo, että erityisesti pilkkusäännöistä joutuu puhumaan paljon. Suomen kielen pilkkusäännöt ovat hänen mukaansa hankalat, sillä pilkutusta varten pitää analysoida lauserakenteita.

“Nykykoulu ei tuota kovin paljon tietoa suomen kielen rakenteista. Opiskelijat eivät välttämättä tiedä, mikä on pää- ja sivulause. Pilkkusääntöjä kyllä kerrataan koulussa, mutta oppilaat eivät osaa soveltaa niitä, mikäli he eivät hallitse lauserakenteita”.

Kulkki-Niemisen mukaan peruskoulussa ja lukiossa myös yksinkertaistetaan sääntöjä liikaa. 

“Oppilaille on saatettu opettaa, että ‘ja’-sanan eteen ei tule koskaan pilkkua ja ‘että’-sanan eteen tulee aina pilkku. Joudun sitten alussa opettamaan, että tämä ei pidä paikkaansa”.

Kulkki-Nieminen kertoo, että myös sosiaalinen media luo suomen kieleen uusia sanoja ja rikastuttaa erityisesti nuorten kielenkäyttöä. Hän korostaa kuitenkin, että jokaisen on pystyttävä pitämään erillään erilaiset kielenkäytön kontekstit. Se, mikä toimii sosiaalisessa mediassa, ei välttämättä toimi virallisessa suomen kielessä.

Toimittaja: Sandra Nenonen

Kuva: Sandra Nenonen

Auli Kulkki-Nieminen oli Radio Moreenin vieraana Tutkain-ohjelmasarjassa 13.4.2021.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS