Tuore työelämäprofessori Reetta Räty pitää journalismin keskeisenä tehtävänä tuottaa ymmärrystä maailmasta. Myös toimittajan työssä tärkeimmät asiat tapahtuvat pään sisällä, eivätkä niissä moninaisissa välineissä, joilla journalismia tehdään.

Hukumme tiedon tulvaan, mutta samalla näännymme sen janoon. Aforismi kertoo joka tuutista tulvivasta informaatiosta, jonka sisältö on varsin vaihtelevaa. Määrää kuitenkin on niin paljon, että journalismin tarvetta tiedon tuottajana on kyseenalaistettu.

Tampereen yliopiston uusi journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty näkee journalismilla edelleen olevan tärkeitä tehtäviä. ”Kyllähän maailmasta tarvitsee tuottaa ymmärrystä. Toimivassa demokratiassa journalismi on aivan olennaista. Sille on syynsä, miksi diktaattorit valtaan päästyään haluavat heti lakkauttaa vapaan sanan.”

”Tämä kuulostaa vähän kliseiseltä ja juhlavalta, mutta kyllä hyvän journalismin äärellä joitakin asioita loksahtelee päässä kohdalleen”, Räty toteaa.

Toimittajalta vaaditaan ajattelua ja kunnianhimoa

Reetta Rädyllä on pitkä kokemus journalistina. Niin lehti-, tv- kuin radiotyötä tehnyt Räty ei suinkaan väheksy välineosaamista, mutta pitää journalistin tärkeimpänä osaamisena ajattelua. ”Ajattelu tekee toimittajan. Voisin tehdä tästä ristipistotyön, mutta olen tosi huono käsitöissä”, hän nauraa.

”Kyllä se, minkä mukana sitä toimittajana seisoo tai kaatuu, onnistuu tai epäonnistuu, on ajattelu. Miten onnistuu ajattelemaan, miten onnistuu ideoimaan, miten onnistuu löytämään viisaat ihmiset, jotka pystyvät laittamaan asioita kontekstiin, ja miten onnistuu saamaan heihin yhteyden niin, että saa heistä jotain irti. Se kaikki tapahtuu pään sisällä, eikä niissä välineissä.”

Toimittajalla pitää Reetta Rädyn mielestä olla myös kunnianhimoa. ”Ainakin silloin, kun kaiken kiireen ja paineen keskellä tunnistaa, että nyt käsissä on juttu, jonka kanssa pitää mennä vielä syvemmälle ja painaa päälle vielä enemmän.”

Kaikkien journalistien on työssään tuotettava ns. peruskauraa, mutta ratkaisevia Rädyn mielestä ovat juuri ne hetket, joina tajuaa istuvansa jonkin tärkeän jutun päällä. ”Sen ei aina tarvitse olla elämää suurempi tutkiva projekti, vaan se voi olla esimerkiksi hyvää ajankuvaa, briljantti henkilökuva tai vaikka uusi tapa kertoa ilmastokriisistä.”

Parhailta saatua oppia jakoon

Kuusamossa syntynyt ja kasvanut Reetta Räty vietti jo lapsena aikaa lehden toimituksessa, isänsä kun oli toimittaja. Siellä hän kasvoi toimittajaksi paikallislehden kesätoimittajana ja nuorten sivujen tekijänä.

Helsinkiä Räty luonnehtii feature- ja päällikkötoimittajaksi kasvamisensa paikaksi. Siellä hän opiskeli ja työskenteli parikymmentä vuotta Helsingin Sanomissa, kunnes seitsemän vuotta sitten irtisanoutui ja ryhtyi yrittäjäksi.

”Olin turhautunut ja halusin pois konttorilta. Elämä tuntui olevan muualla, ja tunne vahvistui aina, kun pääsin juttukeikalle”, Reetta Räty selittää jännittänyttä ja haikeaa, mutta hyväksi osoittautunutta ratkaisuaan.

Reetta Räty kiittää itse saaneensa urallaan oppia parhailta senioritoimittajilta, tuottajilta ja editoreilta, ja toivoo pystyvänsä välittämään näitä oppeja opiskelijoille.
”Toivon mieleen jäävän, että Reetta sanoi, että puhu vielä ainakin kahdeksan ihmisen kanssa, kysy vielä kerran vähän eri reittiä, etsi vielä vähän enemmän, tarkenna kerrontaa, älä vielä päästä irti tästä jutusta…”

Työelämäprofessuuri teki vuosien unelmasta totta

Journalistiikan työelämäprofessorin on tarkoitus lähentää käytännön työelämää ja yliopistokoulutusta ja -tutkimusta. Työelämäprofessoreita on ollut Tampereen yliopistossa vuodesta 2007 lähtien. Heistä ensimmäinen oli Aamulehden päätoimittajanakin tunnettu Hannu Olkinuora.

Reetta Räty on unelmoinut pestistä tuosta Olkinuoran ajasta lähtien. Helsingin Sanomissa tuolloin työskennellyt Räty istahti silloin Olkinuoran kanssa kahvilla ja tämän työelämäprofessuurin sisällöstä kuullessaan totesi haluavansa tuon työn. ”Pidin sitä silloin vain unelmana, mutta nyt sille tuli oikea aika, ja unelmasta tuli totta.”

Reetta Rädyn edeltäjä työelämäprofessorina on Yleisradion toimittaja Olli Seuri. Mikä nyt muuttuu, kun työelämäprofessori vaihtuu?

”Sanon Ollia rakennemieheksi. Hän on uutisperinteeseen kasvanut ja erityisesti tekemisissä haastattelujen ja podcastien kanssa. Olisiko se muutos sitten painotusero opetuksessa. Minähän olen feature-perinteen tyyppi”, Reetta Räty tuumii. Feature on toimittajan läsnäoloon ja havainnointiin perustuvaa, usein tarinallisesti etenevää journalismia.

Toimittaja: Pia Sivunen

Työelämäprofessoreiden vahdinvaihto on keskiviikkona 2.9. Journalismin iltapäivässä. Radio Moreenissa klo 13-15 kuultavassa ohjelmassa Olli Seurin aiheena on, miten journalismi erottuu kaikesta muusta sisällöstä. Reetta Räty puhuu siitä, kenen ääni mediassa kuuluu, ja kenen todellisuudesta media kertoo.